Uusi rahapelilaki estäisi liveturnausten julkisen markkinoinnin mutta vapauttaisi nettipokerimainonnan

Hallitus jätti torstaina 21.3.2025 eduskunnalle esityksen uudeksi rahapelilaiksi (HE 16/2025 vp). Tarkoituksena on vapauttaa verkossa järjestettävät rahapelit pääosin kilpailulle mutta säilyttää monopolitoimijalla yksinoikeus lottopeleihin, raaputusarpoihin sekä fyysisiin rahapeliautomaatteihin ja kasinopeleihin. Pokeri luetaan tässä kasinopeleihin.

Uutiseen on poikkeuksellisesti tehty lähdeviittaukset, jotta lukija voi tarkistaa merkitykselliset kohdat itse hallituksen esityksestä (PDF).

Huomionarvoisesti lakiehdotuksen mukaan uusien toimiluvanhaltijoiden nettikasinopelien markkinointi on tarkoitus vapauttaa eräin rajoituksin (HE 16/2025 vp, s. 402), mutta kivijalkakasinon markkinointi aiotaan säilyttää kokonaan kiellettynä. Veikkaus saisi jatkossakin kertoa laajalle yleisölle Casino Helsingistä esimerkiksi pelipaikan nimen, sijainnin ja aukioloajat, mutta asiakkaikseen rekisteröityneille yhtiö saa markkinoida pelejä myös verkossa – edelleen siis kirjautumisen takana sekä toki kasinon tiloissa. (HE 16/2025 vp, s. 325 ja s. 447 lakiesityksen rahapelilaiksi 51 § 5 momentti.)

Niin sanottu vaikuttajamarkkinointi olisi kokonaan kielletty, samoin niin sanottu affiliate-markkinointi, jossa potentiaalisia asiakkaita ohjataan verkossa pelinjärjestäjän sivuille korvausta vastaan. Sponsorointi olisi toimiluvanhaltijoille sallittua, samoin ilmoittelu televisiossa, radiossa ja lehdistössä mukaan lukien verkkolehdet muttei kuitenkaan suoratoistopalveluissa. Sallitussa markkinoinnissa olisi runsaasti erilaisia laadullisia rajoituksia. (HE 16/2025 vp, s. 324–325.)

Niin voimassa olevan kuin esitetyn sääntelyn nimenomainen tarkoitus on, että kaikki muu kuin erikseen sallittu rahapelien markkinointi on kielletty. Esimerkiksi esityksen rahapelilaiksi 51 pykälässä on täydellinen luettelo sallitusta markkinoinnista, niin että momentit 1–6 luettelevat sallitun markkinoinnin ja momentti 7 toteaa kaiken muun kielletyksi. (HE 16/2025 vp, s. 446–447.) Suomessa ei siis saa nykyisin eikä ennustettavissa olevassa tulevaisuudessa nykyisen sääntelyn ja nähdyn esityksen mukaan markkinoida esimerkiksi Tallinnassa tai Tukholmassa järjestettävää pokeriturnausta. Vaikka ulkomaalainen pelinjärjestäjä saisi Suomesta toimiluvan, se saisi mahdollisesti markkinoida Suomessa ainoastaan Suomessa järjestämiään pelejä.

Esimerkiksi jos kansainvälinen pelinjärjestäjä tarjoaisi Suomessa nettipokeria toimiluvalla ja järjestäisi ETA-alueella pokerifestivaalin, se ei todennäköisesti saisi markkinoida tällaisia liveturnauksia suomalaisille pelaajille. Suomessa se taas ei voi saada toimilupaa liveturnauksiin, koska kasinopeleihin annetaan lakiesityksen mukaan edelleen yksinoikeus. Kansainvälisen yhteistyön ehdoista määrätään lakiesityksen 43 pykälässä, mutta se lienee tarkoitettu sähköisten pelien järjestämisessä tehtävään yhteistyöhön ja se edellyttää luvan saamista valvontaviranomaiselta. (HE 16/2025 vp, s. 316–317.)

Lakiesitys sallisi bonuspelirahan tai muiden etujen tarjoamisen olemassaoleville asiakkaille, mutta huomattavin rajoituksin. Bonus ei esimerkiksi saisi perustua lainkaan pelaamiseen käytettyyn aikaan tai rahaan, vaan sitä tulisi tarjota kaikille asiakkaille samoilla ehdoilla. (HE 16/2025 vp, s. 301.)

Uudessa rahapelilaissa muualla kuin monopolin pelikasinoilla pelattavat pelit sallittaisiin perusteluiden mukaan ”käytännössä pienillä, lähinnä symbolisilla summilla” pelattaessa esimerkiksi ”ystävien, sukulaisten ja muiden henkilökohtaisesti tunnettujen henkilöiden kesken” (HE 16/2025 vp, s. 273; ks. myös rahapelilaki 1 § 4 momentti).

Yllättäen hallituksen esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa tehdään tarkka ero erilaisten pokerin satelliittiturnausten välillä, niin että perustelujen mukaan on olemassa sellaisia satelliittiturnauksia, jotka eivät ole esitetyn rahapelilain tarkoittamia rahapelejä. Erottava tekijä on esityksen mukaan pelikaavion tarkka määrittely ennalta. Jos satelliittiturnauksella on ennalta määritetty turnauskaavio, jonka mukaan voitettu lippu oikeuttaa paikkaan turnauskaavion seuraavassa osiossa ja lopulta palkintona on finaalista saatava rahavoitto, niin kyseessä on rahapeli. Mutta perustelu esittelee käsitteen ”valinnanvarainen satelliittiturnaus”, jossa ”ei ole ennalta määrättyä turnauskaaviota”: ne ”eivät muodosta yhtä turnauskokonaisuutta, joten tämän kaltaiset turnaukset eivät olisi määritelmän tarkoittamia rahapelejä”. (HE 16/2025 vp, s. 274.) Osoitettavaksi jää, miten tällainen satelliittiturnaus synnytetään rahapelin määritelmän ulkopuolelle ja mitä siitä voi seurata.

Verokohtelun osalta uutta on määräys arpajaisvoittojen saattamisesta pelaajan verotettavan tulon piiriin aina, kun verkkopelin järjestäjällä ei ole toimilupaa Suomessa. Pelinjärjestäjällä voisi olla toimilupa esimerkiksi muualla Euroopan unionissa (EU) tai hieman laajemmin ajatellen Euroopan talousalueella (ETA eli Euroopan unionin sisämarkkina-alue laajennettuna Norjalla, Islannilla ja Liechtensteinilla), mutta jos toimilupaa ei ole Suomessa, voitot olisivat veronalaisia. (HE 16/2025 vp, s. 378.) Tältä osin ehdotettu sääntely seuraa esimerkiksi Ruotsissa toteutettua rahapeliuudistusta. Kuitenkin myös Euroopan talousalueen ulkopuoliselta pelinjärjestäjältä saadut voitot olisivat esityksen mukaan verovapaita, jos järjestäjä on saanut toimiluvan Suomesta. (HE 16/2025 vp, s. 380.)

Esityksessä mainitaan verokohtelun osalta myös pokerin pelaaminen. Voittojen verovapauteen ei esityksen mukaan vaikuttaisi se, onko voitot saatu satunnaisesta pelaamisesta tai vaikkapa ammattimaisesta pokerin pelaamisesta. Perusteluissa korostetaan erikseen, että Suomessa verotettavan henkilön voitot muualla ETA-alueella kuin Suomessa järjestetystä pokeriturnauksesta tai muusta rahapelistä eivät olisi jatkossakaan veronalaisia. ETA-alueen ulkopuolella saadut voitot olisivat edelleen veronalaisia niin fyysisiltä kasinoilta kuin verkkopeleistä. (HE 16/2025 vp, s. 381.)

Tuloverolain 85 pykälässä säilyy arpajaisvoittoja koskien huomautus ”[v]eronalaista tuloa on kuitenkin voitto, jota voidaan pitää kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituksesta tai ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana”.

Lakiesityksen 100 pykälään on aukikirjoitettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) kerrytettävät tiedot esimerkiksi rahapelien asiakkaista. Nykyisessä arpajaislaissa säädetään eräitä tehtäviä varten ”välttämättömistä” tiedoista, mutta nyt lista kirjoitettaisiin lakitekstiksi. Myös sosiaali- ja terveysministeriö saa oleellisin osin samat tiedot. THL:n oikeuksissa on huomionarvoista, että aineisto sisältää rekisteröidyn pelaajan tunnistetiedot ja esimerkiksi kaikki rahapelien peli- ja pelitilitapahtumat, minkä lisäksi THL voi käyttää aineistoja jopa henkilötietoineen, jos lakisääteisten tehtävien toteutuminen olisi vaarantumassa. Normaalisti esityksessä edellytetään henkilötietojen pseudonymisointia, eli jokainen henkilö on palautettavissa rekisterissä analysoituun aineistoon mutta aineiston analyysissa ei ole saatavana henkilön yksilöintitietoja, ellei se siis vaaranna lakisääteisten tehtävien toteutumista. THL voi myös yhdistää kaikkia saamiaan rahapelitietoja muualta saamiinsa tietoihin kuten vaikkapa terveystietoihin. (HE 16/2025 vp, s. 359–364.) Oleellisesti nämä oikeudet THL:llä ja STM:llä on ollut jo arpalaislain (22.12.2021/1284) myötä. Arpajaislain muutos vuonna 2021 määriteltiin hallituksen esityksessä HE 135/2021 vp.

Uuden rahapelilain valvontaviranomaiseksi on tarkoitus perustaa Lupa- ja valvontavirasto erillisellä lainsäädännöllä. Tämän perustamisen sisältävä hallituksen esitys HE 13/2025 vp annettiin eduskunnalle 13.3.2025. Nykyisin rahapelitoimintaa valvoo Poliisihallitus. Uuden rahapelilain olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta.

Sivunumerot viittaavat hallituksen esityksen HE 16/2025 vp asiakirjaan, joka on saatavissa osoitteessa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_16+2025.pdf. Merkintä ”vp” hallituksen esityksen numeroinnin lopussa merkitsee, että esitys on jätetty valtiopäiville, siis eduskuntakäsittelyyn.